Talo on omalla tontilla Etelä-Suomessa kaavoitetulla alueella. Asukkaina nelihenkinen perusperhe.

1 ASEMAPIIRUSTUS

Tonttilla on myös autotallirakennus, kasvimaa, suihkulähde, leikkimökki, koirankoppi ja kesäkukka-alue. Tontti on kohtalaisen tasainen ja kadun puolella on pienimuotoinen liikuta-alue. Muu osa tontista on nurmikkona ja alueella on myös suurehkoja puita.

1.1 Valaistus ja pistorasiat, perusvarustus

– Asuntokadun katuvalaistus riittää porttialueelle.
– Portille numerovalo oman hämäräkytkimen ohjaamana.
– Sisääntuloon esim. matalahko kukka- tai polkuvalaistus. Ohjaus kellolla, hämäräkytkimellä ja käsin.
– Autotallin ovelle ja autokatokseen lähestymiskytkimellä ohjattu valaistus.
– Samanlainen valaistus myös kuisteille.
– Liikunta-alueen ja suihkukaivon lähelle sähköliitäntäpiste esim. pihakeskus, josta saadaan myös 24 V jännite. Tarvittaessa myös sisältä ohjattu valo.

1.2 Sähkölämmitys, perusvarustus

Rakennuspaikan olosuhteista riippuen varaudutaan tarvittaessa
– perustuksen lämmittämiseen
– sadevesiviemäröinnin sulanapitoon
– vesijohdon sulanapitoon tonttialueella
– räystäskourujen, syöksytorvien yms. lämmitykseen
– mahdolliseen kävelyteiden tai portaiden sulanapitoon.

Rakennuksen osalta ulkoinen rakenteiden sähkölämmitys voidaan lähes aina hoitaa asiantuntevalla rakenne- ja LVI-suunnittelulla.

1.3 Tele- ja turvajärjestelmät, perusvarustus

Autotallirakennukseen asennetaan tarvittaessa puhelinpiste. Satelliittiantennille varataan paikka autotallin eteläpäätyyn. (whip1.dwf, volo1.dwf, acad1.dwg )

1.4 Valaistus ja pistorasiat; ehdotuksia laatu-, mukavuus- ja toimivuustavoitteiden saavuttamiseksi

– Sähköliitäntä kadunvarteen mahdollisen porttikoneiston käyttöön.
– Otetaan huomion ulkovalaistuksen lisätarve (julkisivu, liikunta-alue, puiden korostusvalaistus, rakennusten ulkopuolinen jouluvalaistus).
– Pistorasioita sähkökäyttöisiä puutarhakoneita (pistorasiatiheys £ 20 m), leikkimökin sähköistystä, koirankopin lämmitystä yms. varten
– Kaikki ulkopistorasiat vikavirtakytkimellä lisäsuojattuja.
– Kasvimaan tarvitsemat liitännät autotallirakennuksessa.
– Suihkulähde kello-ohjattuna.
– Varavoiman syöttöpiste (erillinen generaattori).

1.5 Valaistus ja pistorasiat; ehdotuksia energiansäästöön

Ulkovalojen valonlähde kannattaa valita mahdollisimman valotehokkaaksi. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon värintoistovaatimukset.

– Numerovalot ja muut ulkovalot vähän energiaa kuluttavilla valonlähteillä varustettuja, esim. lämminsävyinen elohopealamppu tai elektronisella liitäntälaitteella varustettu kompaktiloistelamppu kuvullisessa valaisimessa.
– Tarpeenmukainen ohjaus kiinteistösähköistykselle.
– Lähestymis- ja hämäräkytkinohjaus kulkuteiden valoille, jolloin ne toimivat vain tarvittaessa.

1.6 Sähkölämmitys; ehdotuksia laatu-, mukavuus- ja toimivuustavoitteiden saavuttamiseksi

Varhaisvihannesten ja -perunan viljelyä varten varataan mahdollisuus kasvimaan osittaiseen lämmittämiseen.

1.7 Tele- ja turvajärjestelmät; ehdotuksia laatu-, mukavuus- ja toimivuustavoitteiden saavuttamiseksi

– Porttipuhelin ja kamerayhteys katuportille.
– Portin ja autotallin ovien kauko-ohjaus.
– Mahdollisten alueellisten valvontakameroiden sijoitukset.
– Tv-liitäntä autotallirakennukseen.
– Sisäpuhelin autotallirakennukseen.
– Sisäpuhelin mahdollisesti liikunta-alueelle.
– Satelliittiantenni 1...3 kpl.
– Ukkossuojaus.
– Alueelle tunkeutumisen hälyttimet ja portille järjestelmän koodikytkin. (whip2.dwf, volo2.dwf, acad2.dwg ).

2.1 Sähkölämmitys

Sähkölämmitysesimerkki on toteutettu pyrkien mahdollisimman hyvään asumismukavuuteen ja säädettävyyteen. Mitoitus perustuu IVO:n ENE-ohjelmaan. Talon ilmastointi on RakMK osan D 2 mukainen ja ilmastoinnissa on lämmöntalteenotto. Tuloilma koneesta otetaan + 20 °C lämpöisenä. Lämmöntarvelaskelma osoittaa seuraavia lämmöntarpeita (ks. taulukko 1 viereisellä sivulla).
IV-laitteiston lisälämmitysteho on 1500 W. Käyttövesi lämmitetään sarjaan kytketyissä 2 x 220 l varaajissa, päiväteho ja yöteho 2000 W. Päiväteho kytkeytyy automaattisesti tarvittaessa jälkimmäiseen varaajaan ja huolehtii, että + 65 °C vettä on saatavissa 220 l.
Taloon riittää 3 x 35 A päävaroke. (A2-94 rajoittaa pienemmän sulakekoon käytön, koska sulakekoon nimellisvirran tulee olla esiintyvää suurinta virtaa suurempi).
Käyttämällä virranrajoitinta voidaan selviytyä 3 x 25 A sulakekoolla.

2.2 Laitevalinnat ja perustelut

Laitevalinnat on tehty vuorokautisen tariffin mukaan. Jos aikatariffin päiväenergian hinta nousee suhteessa yöhintaan, täytyy lämmityksen varaavuuteen kiinnittää enemmän huomiota. Varaavuutta voidaan jälkikäteenkin lisätä esim. varaavalla kiviseinällä tai lattiavarauksella. Varaavuus huonontaa säädettävyyttä ja lisää hieman energiankulutusta.

1 Tuulikaappi

Lattiassa on itserajoittava lämpökaapeli, jonka ansiosta lattia kuivuu ja pysyy miellyttävänä. Lämmitin huolehtii tuulikaapin kautta tulevan korvausilman esilämmityksestä. Aulan ja tuulikaapin väliosan oven oviraon tulisi olla ylhäällä.

2 WC

Itserajoittava lämpökaapeli pitää lattian miellyttävänä muulloinkin kuin lämmityskautena. Ikkunan yläpuolelle sijoitettu säteilylämmitin (tasotyyppinen) huolehtii varsinaisesti lämmöntuotosta.
Katkoviiva osoittaa suihkukaapin suoja-alueen ulottuvuuden. Alue on korkeussuunnassa 2,25 m.
Osittaiseen korvausilman ottoon suoraan ulkoa on varauduttu. Tilankäyttö ei suosi muunlaisen lämmittimen käyttöä.

3, 4 ja 6 Makuuhuoneet

Kummankin ikkunan alla on lämmitin. Toinen voi olla orjakytkennässä, mikäli laitteessa on tähän mahdollisuus. Lämmittimen sijoitus ikkunan alle varmistaa helpoimmin operatiivisen lämpötilan pysymisen miellyttävänä. Asumismukavuus huononee lattiavedon takia merkittävästi, jos pienemmän ikkunan alta jätetään lämmitin pois. Tuloilma on hoidettu koneellisesti. Kattolämmitys on myös varteenotettava vaihtoehto.

5 Keittiö

Lämmittimet ikkunoiden alla. Ruokailutilan lämmittimet tulee valita riittävän pitkinä (ikkunanleveys -300 mm vähintään).
Kylmälaitteiden lämmöntuotto on huomioitu. Osittaiseen ulkoilman tuloon (terassin ovi) on varauduttu.

7 WC

Lattiassa on osa saunatilojen lämmityskaapelista. Tässä lämmityksessä on valinta; Jatkuva—0—Yökäyttö. Varsinaisesta lämmityksestä huolehtii ikkunan yläpuolelle sijoitettu säteilylämmitin (tasotyyppinen).
Lattia miellyttävyys voidaan taata noin -15 °C ulkolämpötilaan asti yökäytöllä, eikä tätäkään kylmemmillä ilmoilla jatkuva käyttö ole välttämätöntä, mukavuus vain laskee klo 18.00...24.00 välillä. Vain poistoilmastointi.

8 Löylyhuone

Löylyhuoneen lattialämmitysosuus ei riitä saunaan tulevan ulkoilman lämmittämiseen. Vaihtoehtoina ovat joko kiuaslämmittimen (lisäteho n. 0,5 kW) tai välittömästi kylpykuntoisen kiukaan (lisäteho n. 0,2 kW muhimishäviöinä) käyttö tai vaihtoehtoisesti ilmastoinnin tulon sulkeminen muulloin kuin saunomisaikoina. Ilmastoinnin poisto on suljettavissa saunomisen ajaksi, jolloin poisto hoidetaan pesuhuoneen kautta. Kiuas vuorottelee vastaavan (autotalli, lattialämmitykset, varaaja, aulan ja olohuoneen kattolämmitys) lämpötehon kanssa.

9 Pesuhuone

Lämmitys kuten WC:ssä (7). Pesuhuoneesta vain poistetaan ilmaa, jotta kosteus ei leviäisi muihin tiloihin. Korvausilmaa saadaan saunasta, pukuhuoneesta ja makuuhuoneesta (6) WC:n kautta.
Katkoviivat osoittavat pesutilojen alueet 1 ja 2. Alueet ylettyvät 2,25 m korkeuteen.

10 Pukuhuone/kodinhoitohuone

Lämmitys on hoidettu kuten pesuhuoneessa. Kodinhoitohuoneen toimiminen myös kuraeteisenä on huomioitu ja oven yläpuolelle sijoitettu säteilylämmitin varmistaa välittömästi oviaukon vieressä olevan vesijohdon sulanapysymistä. Lämminvesivaraajien häviöteho on huomioitu. Lämmitinvalinnassa on huomioitu myös ulko-oven kautta mahdollisesti tuleva korvausilma.

11 Olohuone

Tila on korkea (2,6...4,5 m). Säteilylämmitys katosta varmistaa lämmön siirtymisen huoneen alaosaan ja vähäisen lämpökerrostuksen. 1,7 m korkeissa ikkunoissa on ulkolämpötilaohjatut vedonpoistolämmittimet, jotka kytkeytyvät n. - 5 °C ulkolämpötilassa. Vedonpoistolämmittimet parantavat merkittävästi mukavuutta erittäin kylmillä säillä. Niitä käytetään yleensä, jos ikkunan korkeus on ³ 1,5 m. Matalammalla osalla on käytetty 125 W/m² tehoista kelmua. Mikäli takan palamisilma johdetaan muualle kuin suoraan tulipesään, on palamisilman lämmittämisestä huolehdittava esim. erillisellä tuloilmalämmittimellä.

12 Aula

Tila on korkea (4,0...5,0 m). Säteilylämmitys katosta kuten edellä. Tilassa on kaksi vuolukiviseinää varaavina yksikköinä.
Varausteho on säädettävissä kahdessa portaassa. Varaavan osuuden lämmön luovutus voi olla n. 1/3 kokonaislämmitystarpeesta, jotta säädettävyys säilyisi. Tässä latausteho on n. 1/3 ja luovutusteho n. 1/8 koko tilan lämmöntarpeesta, joten varaavuutta voidaan käyttää lähes koko lämmityskauden ajan. (whip3.dwf, volo3.dwf, acad3.dwg )

2.3 Vaihtoehdot energiankäytön minimoimiseksi

Pientalon talokohtainen energiansäästö on 10...30 %, mikäli käytetään huonekohtaista sähkölämmitystä. Seuraavat ehdotukset koskevat vain tätä vaihtoehtoa. Yli 70 % pientaloista toteutetaan sähkölämmitteisinä.

1 Tuulikaappi ja 2 WC

Energian käytön minimoinnissa jätettäisiin lattia-lämmitykset pois.
Käyttökustannuksia voidaan pienentää aikatariffeilla vain vähäisillä lisähäviöillä, muuttamalla lattialämmitykset osittain varaaviksi. Tämä on esitetty kuvassa.

3, 4 ja 6 makuuhuoneet

Käyttökustannuksia voidaan pienentää lisäämällä lämpöseinä maks. 300 W. Ylilämpeneminen voi varsinkin keväällä olla yleistä.

7 WC, 8 Löylyhuone, 9 Pesuhuone ja 10 Pukuhuone/kodinhoitohuone

Energian käytön minimoinnissa jätetään lattialämmitykset pois pesutiloista.
Käyttökustannuksia voidaan pienentää vähäisillä lisähäviöillä, lisäämällä tilojen varausastetta. Tämä on esitetty kuvassa.

12 Aula

Aulan käyttökustannuksia voidaan pienentää lisäämällä varausta esim. kaksinkertaistamalla varaavan seinän osuus.
Yökäytön tehonnousu on n. 2 kW. Aulasta ja olohuoneesta voisi poistaa yhteensä n. 600 W kattolämmitystehoa ja saunaosastosta WC:n säteilylämmittimen. Yöteho nousee kuitenkin n. 1 kW. Ajoittain tapahtuva ylilämpeneminen lisää vähän energian käyttöä.
Merkitsevin säästökeino on lämpötilan laskeminen kauttaaltaan 1 °C. Tämä ei vaikuta tehomitoitukseen, mutta pienentää energiankulutusta koko kiinteistössä n. 1700 kW eli n. 5 % ENE-ohjelman energiankulutuslaskennan mukaisesti.
Normaalilämpötiloilla (TK + 17 °C, asuinhuone + 21 °C, pesutilat + 23 °C D2 mukaisesti) sähkön kokonaiskulutus olisi n. 34 200 kWh ja - 1 °C alennetuilla sisälämpötiloilla n. 32 500 kWh. Em. lukuihin sisältyy taloussähkön kulutus n. 6400 kWh ja käyttöveden lämmitys n. 5000 kWh, joten lämmitysosuus on 22 800 tai 21 100 kWh. Kaikki energia tuotetaan tällöin sähköllä. (whip4.dwf, volo4.dwf, acad4.dwg )

2.4 Vaihtoehdot laatu-, mukavuus ja toimivuuspainotteiseen esimerkkiin

Yleistä

Kaikki säätölaitteet ovat elektronisia tai talossa on keskitetty elektroninen säätö. Keskitetyssä säädössä on mahdollisuus huomaamattomaan tehon rajoitukseen. (Teho rajoitetaan niiden antureiden piireistä, missä säätöarvot on saavutettu tai ollaan niitä lähimpänä.) Pääsulakkeen koon pienentyminen 3 x 25 A vaikuttaa liittymis- ja perusmaksuissa ja tekee keskitetyn säädön tariffeista riippuen hyvin edulliseksi.

1 Tuulikaappi

Varustukseen jalkineiden kuivausmahdollisuus.

2 WC

Varustukseen pyyhkeiden kuivausmahdollisuus.

6 Makuuhuone

Varaudutaan vesisängyn lämmittämiseen.

9 Pesuhuone

Varustukseen pyyhkeiden kuivausmahdollisuus.

10 Pukuhuone/kodinhoitohuone

Asennetaan saattolämmitys WC:n ja keittiön kuumavesiputkiin välittömän lämpimänveden tulon varmistamiseksi. Varaaja on automaattisesti päiväkäytölle kytkeytyvä jo perusvarustelussa.

11 Olohuone

Parkettilattiaan "mukavuuslämmitys", lattia + 23 °C.

Terassi

Oleskelualueelle asennetaan ajastinohjattu infralämmitys.
Eräänlaisena vaihtoehtona "mukavuuslämmitykselle" olohuoneessa on rakennuksen ulkoseinien vieressä kiertävä lämpökaapelilenkki, joka ohjautuu päälle ulkotermostaatin ohjaamana 1/2 teho — 0 °C, 1/1 teho — 10 °C, tai itse rajoittavana. Tämä parantaa asumismukavuutta kaikissa tiloissa nostaen lattialämpötilaa ulkoseinien lähellä.

Rakennuksen ulkopuoli

Räystäiden ja syöksytorvien lämmitys korotetulla osalla, jossa ei ole tuulettuvaa yläpohjaa kannattaa mukavuussyistä toteuttaa ainakin eteläsivulla. Kortissa ei kuitenkaan käsitellä katto- tai julkisivukuvia joten toteutusmallit saa valmistajien esitteistä. Ohjaus esim. ulkotermostaatilla. Toiminnassa + 1...—5 °C. (whip5.dwf, volo5.dwf, acad5.dwg )

2.5 Valaistus ja pistorasiat, perusvarustus

Mittauskeskus on autotallirakennuksessa käsittäen myös autotallirakennuksen tarvitsemat johdonsuoja-automaatit ja kolmivaihe- sekä sukopistorasiat. Pistorasiat ja keskus palvelevat työmaakäytössä rakennusaikana. Monihintamittaus.
Ryhmäkeskus varustetaan johdonsuoja-automaateilla sekä lämmityksen vaatimilla laittein. Tariffinohjaus ja rajoitusaikatiedot tuodaan pääkeskukselta. Keskus on sijoitettu makuuhuoneen seinälle, joten sen täytyy olla mahdollisimman äänetön.
Rakennusten maadoituselektrodit yhdistetään ja toteutetaan asunto-osan syötön vierellä. Asennukset toteutetaan uppoasennuksina. Pääosa putkittaen, mutta elementtiratkaisusta riippuen tarvittaessa myös putkettomana asennuksena.

Rakennuksen ulkopuoli

– Seinävalaisimet ovat lähestymiskytkimellä ohjattuja, mutta niille on myös keskuksessa 3 h ajastinkäyttö jatkuvaa valaistusta varten.
– Ulkopistorasia h » 500 jatkuva virta terassille ja aikaohjauksella esim. jouluvaloja varten kuisteille.

1 Tuulikaappi

– Valaisin on lähestymiskytkimellä ohjattu.
– Ulkovalaistuksen ja rakennuksen ulkovalaistuksen ohituspainikkeet.
– Pistorasia.

2 WC

– Lampetit peiliseinällä. Suojausluokan 1 valaisin vikavirtasuojattu tai suojaamattomana suojaeristetty.
– Pistorasia kytkinyhdistelmässä ja seinässä työtason oikealla reunalla.

3 ja 4 Makuuhuoneet

– Valopisteet ovat katossa keskellä huonetta ja työpöydän etureunan kohdalla. Kruunukytkinohjaus.
– Pistorasia on välittömästi kytkimen alla, kannellinen tilapäiskäyttöjä varten, 2 muuta liitäntäpaikkaa 4 liitäntää/paikka. Vain välttämättömät sijoitukset asennetaan ulkoseinälle.

5 Keittiö

– Yleisvaloina ovat valopisteet keittiöosan ja ruokailuosan keskellä, lisäksi valopisteet loistevalaisimin katossa yläkaapiston edessä, otsalaudan takana. Baarikeittiön osalta valopisteet katossa tason päädyn kohdalla ja ruokailutilan puolella. Lisäksi ruokailutilassa on ikkunoiden edessä verho/kukkavalopisteet. Liesituulettimessa on työskentelyvalo.
– Riittävästi pistorasioita; n. 2200 mm korkeudessa jääkaappia ja pakastinta varten yläkaapistossa, n. 1800 mm korkeudessa liesituuletinta varten, n. 300 mm korkeudessa astianpesukonetta ja n. 600 mm korkeudessa mikroaaltouunia sekä työtason yläpuolella pienlaitteita varten.
– Liesiliitäntä n. 300 mm lattiasta (jos lieden takana n. 200 mm lattiasta). Mielellään 3 x 16 A voimapistorasia.
– Ruokailutilassa riittävästi pistorasioita sekä terassin kiinteän valon kytkin ja lähestymisohjattujen valojen pakko-ohjaus.

6 Makuuhuone

– Muutoin kuten 3 ja 4, mutta lisänä hipaisusäädin ja sivuasemat kattovalon ohjausta varten.

7 WC

– Kuten 2, mutta yhdellä valaisimella. Välittömän syttymisen takia kannattaa käyttää hehkulamppuja.

8 Löylyhuone

– Puolittain seinään upotettu hehkulamppuvalaisin lauteen portaiden kohdalla. Toimii yhtäaikaa pesuhuoneessa olevan valaisimen kanssa.

9 Pesuhuone

– Keskellä huonetta on hehkulamppuvalaisin, ohjaus pukuhuoneesta ja WC:stä.

10 Pukuhuone/kodinhoitohuone

– Yleisvalona on katossa työtason etureunan tasolla 2 x 36 W loistevalaisin. Ohjaus ulko- ja sisäovelta. Pukutilassa erikseen toimiva hehkulamppuvalaisin.
– Pistorasioita on seinässä työtason kohdalla sekä pyykinpesukonetta, kuivausrumpua, ilmastointikonetta ja keskuspölynimuria varten, koneiden sijoituksen mukaan tarkoituksenmukaisesti asennettuna.

11 Olohuone

– Keskellä huonetta on hipaisuhimmentimellä ja sivuohjaimella varustettu kattovalopiste (h » 3300 mm).
– Huoneen reunoilla n. 2600 mm korkeudessa on 3~ kosketinkisko, jossa on ohjauksena kahdella vaiheella kytkin ja kolmannella hipaisuhimmennin sivuohjaimella.

Riittävästi pistorasioita.

12 Aula

– Valaistus kuten olohuoneessa.

Keskusmuurin tasoilla pistorasiat.(whip6.dwf, volo6.dwf, acad6.dwg )

2.6 Valaistus ja pistorasiat; ehdotuksia laatu-, mukavuus- ja toimivuustavoitteiden saavuttamiseksi

Ryhmäkeskusosaan lattialämmitysryhmiin 300 mA vikavirtasuojat ja pistorasiaryhmiin 30 mA vikavirtasuojat. Lisäksi aulan, olohuoneen ja makuuhuoneiden valaistusohjauksen toteutus sysäysreleillä ja LED-merkkivaloilla varustetuilla pienjännitepainikkeilla.
Ylijännitesuojaus taso 1 liittymiskaapelin päässä ja taso 2 rakennuksen syöttökaapelin päässä.
Yövalaistusta varten kannattaa tarvittaessa käyttää erillisiä yövalaisimia tai varustaa käytävät yms. lähestymiskytkinohjatuilla valoilla.

3 ja 4 Makuuhuoneet

– Työvalona himmenninohjatut uppovalaisimet, joko tavallisilla tai pienjännitehalogeenihehkulampuilla varustettuna.

5 Keittiö

– Ramppilaudan takana olevat loistevalot säädettyinä.
– Keittiöosan yleisvalo pienoisloisteputkilla.
– Baaritiskin riippuvalot säädettävinä, sytytys sekä keittiöstä että ruokailusta.
– Ruokailutilan valaistusta voidaan säätää. Kukkavalot upotettuina ja kello-ohjattuina.
– Keittiön pistorasiat osittain ajastinohjattuja.
– Liesi pistorasialiitäntäisenä.

6 Makuuhuone

– Säädettävät kukkavalot upotettuna.
– Kampauspöydän sivuilla on säädettävät valoputket pystyssä peilin kummallakin puolella.

9 Pesuhuone

– Pesuhuoneen valaistus on läsnäolotunnistimen ohjaamaa (lisäksi käsikäyttö).

10 Pukuhuone/kodinhoitohuone

– Kattovalaisin upotettuna ja säädettävänä.
– Työpöydän ym. pistorasiat ovat ajastinohjattuja.

11 Olohuone ja 12 Aula

On-ei-kytkettävä valaistus on painikeohjattuna.(whip7.dwf, volo7.dwf, acad7.dwg )

2.7 Valaistus ja pistorasiat; ehdotuksia energiansäästöön

Sähkölämmitteisessä talossa energiansäästö lämmityskautena valaistuksen osalta johtaa lisääntyneeseen lämmitysenergian kulutukseen. Lämmityskauden ulkopuolella (kesäaikana) yleisesti käytössä oleva vuodenaikatariffin alhainen energianhinta tekee säästötoimista helposti taloudellisesti kannattamattomia.
Perusratkaisussa säästöjä voidaan lisätä vain tarkoituksenmukaisella käytöllä.

2.8 Tele- ja turvajärjestelmät, perustoteutus

Puhelin- ja muu langallinen yhteysverkko

– Liittyminen yleiseen televerkkoon autotallirakennuksessa.
– Nousurasia on tuulikaapissa.
– Riittävästi liitäntäpisteitä; 2 kpl: OH, aula, MH 6, muut asuinhuoneet ja pukuhuone 1 kpl. Tarpeellinen määrä pareja/liitäntäpiste.
– Tarvittaessa puhelinverkko voidaan toteuttaa avoimena kaapelointijärjestelmänä.

Antenniverkko

– Liittyminen kaapelitelevisioon tai kiinteistön antennit autotallirakennuksessa.
– Verkko on mitoitettu satelliittiohjelmien suorajakeluun ja siinä on varauduttu omiin satelliittiantenneihin.
– Antennipisteitä on myös autotallirakennuksessa.
– Antenninousurasia on tuulikaapissa.
– Riittävästi antennipisteitä; 3 kpl OH, 2 kpl keittiö, 1 kpl aula ja MH:eet. Antennipisteissä on huomioitu sekä tv että radio.

Merkinantolaitteet

– Valaistut soittopainikkeet ulko-ovilla.
– Kaksiääninen kumistin on aulassa. Eri soittomerkki eri ovilta.

Turvallisuus

Ensisijaisesti perusvarustukseen sisältyy huomion kohdistaminen rakenteellisiin asioihin. Näitä ovat mm.
– tontin aitaus ja portti ajoneuvoliittymässä
– ikkunaluukut tarvittaessa alle 3 m korkeudella olevissa ikkunoissa.
Mikäli tontti on aidattu, toteutetaan porttipuhelin ja portin aukaisu sisältä.
Palovaroitinlaitteisto on keskitetysti syötetty ja ilmaisimet sijoitetaan makuuhuoneisiin, pukuhuoneeseen ja ilmaisimien ominaisuuksien salliessa (ruuanlaitto, takka) myös keittiöön ja aulaan.
Rikosilmoitinlaitteistoon varaudutaan. (whip8.dwf, volo8.dwf, acad8.dwg )

2.9 Tele- ja turvajärjestelmät; ehdotuksia laatu-, mukavuus- ja toimivuustavoitteiden saavuttamiseksi

– Yhteysverkko toteutetaan heti avoimena kaapelointijärjestelmänä, jolloin mm. liittyminen alueelliseen tietoverkkoon on mahdollista.
– Antenniverkko varustetaan omalla satelliittiantennilla.
– Kannattaa harkita toteutetaanko KTV-verkko eri kaapelilla rinnakkaisena. Satelliittiantennissa voi käyttää eri polarisaatioille välitaajuuskytkintä tai valita satelliitti, jossa on käytössä ns. kiertopolarisaatio.

Merkinantolaitteet

Sisäisellä tv:llä varustettu porttipuhelin, johon on mahdollista liittää myös autotallirakennuksen työtilan tarkkailukamera ja monitori. Moottoriohjattu portti.
Mahdollisuus ulkoalueen tarkkailukameralle ja monitori aulaan.

Turvallisuus

Sähköinen lukitus porttiin, autotalliin ja asunnon ulko-oviin.
Järjestelmä ilmoittaa avoimista ovista, siihen voidaan liittää myös esim. tila-anturit liiketunnistukseen, savuhälyttimet ja kosteusanturit vesivuotojen varalle. Ilmoitus sisääntunkeutumisesta, kosteudesta, alhaisesta lämpötilasta sekä savusta voidaan välittää robottipuhelimen avulla hälytyspäivystykseen tai omistajalle. Laitteistolla voidaan suorittaa myös ohjaustoimintoja esim. poissaololämpötilan nosto tai kiukaan päälleohjaus. Ulkoisissa hälytystoiminnoissa on otettava huomioon se, että poliisin ja palokunnan palvelut ovat maksullisia.
Ratkaisut ovat laiteriippuvaisia, joten niitä ei ole täydellisesi esitetty kuvissa. (whip9.dwf, volo9.dwf, acad9.dwg )